7.-8.7.2017 Meea ja Moon Kamomilla (este)

[Telma]

Puomitehtävät

Milla tamma oli aika sähäkän oloinen uudessa paikassa kiertäesään kireässä käynnissä kentän laitoja ja vilkuillen kaikkien kulmien ja esteiden taakse. Jännitystä ei yhtään helpottanut keskiaika harjoituksissa käytettävä rekvisiitta, jota on huollettu hallin nurkalla. Kävin kaatamasa viikatemiehen liehuvine kaapuineen ja nostin sen hallin suojaan niin ettei tamman tarvitse sitä kummastella. Alkuhölkkien jälkeen alettiin treenaamaan vähän puomeilla tasapainoa ja kuuliaisuutta. Ravissa käytimme vain vinoa puomeja ja yksittäistä puomia, niin että ratsastimme volttia niiden ylitse. Kun Milla kaatui vahvasti Meean sisäapuja vasten kehoitin jatkamaan viistoilta puomeilta suoraan ja vaihtamaan suuntaa. Ja palaamaan toisen viiston ja päätypuomin avulla takaisin alkuperäiseen suuntaan.

Kahdeksikkoja tuli muutama, mutta jo ensimmäisen kahdeksikon jälkeen Milla huomasi että sen kannattaa mielummin kuunnella ratsastajaa ja odottaa siltä ohjeet mihin suuntaan jatketaan. Voltti, mitä ratsastettiin yksittäiselle puomille oli tarkoituksellisesti hyvinkin pieni, jotta tamman olis odotettava Meea. Kun Milla nousi ryhtiin, niin eteneminen oli tasaista ja sopivan napakkaa ilman että se painoi ohjalle valtavati. Vinkkinä Meealle annoin kehoituksen kokeilla hackamore kuolainta, josta on omilla jähmeä suisilla hevosilla ollut paljon hyötöä. Juurikin puomi- ja estetyöskentelyssä vahvoiksi muuttuvat hevoset ovat yllättävän nöyriä hackamorella.

Laukassa asetin Millalle haasteen nimittäin puomit suoraan niin että siellä oli siis suorille puomeille pidemmät välit ja vinojen puomien väliin jäi vähän vähemmän keskelle. Puhuttiin noin 20 cm erosta. Oikeassa laukassa, josta aloitimme haaseena oli toinen vino puomi, jonka yli yksi takajalka aina kiipesi ilman että kävi puoimien välissä ja tietenkin kolautti aina äänekkäästi puomeihin. Vasta kun helpotimme lähestymällä vasemmasta laukasta Milla ymmärsi ja takajalkoihin tuli nopeutta. Jänismäisesti ylittäen ja takajalkoja levittäen tamma mahtui väleihin ja no venyminen yli ei ollut ongelma. Viimeisenä otimme oikeassa kierroksessa viellä muutaman ylityksen ja tamma pääsi puhtaasti kaikesta ylitse.

Loppu verryttelyssä ratsukko oli jo huomattavan rennonmpi ja tyytyväisempi.

[Telma]

Ratapiirros

Meea ja Milla yöpyivät Viihdelinnassa yhden yön ja nyt aamulla olimme jo rakentaneet estetehtävät valmiiksi. Alkutunnista kävimme läpi luonnollisesti kaikki askellajit ja viitaten eilisiin harjoituksiin teimme myös muutaman puomitehtävän ja pituushalkaisijalla ravissa sisään ravipuomeja ja yksi raviaskel, josta ristikon ylitse. Toistojen tekeminen ravilähestymisessä sai tamman kiirehtimään, joten poistin muutaman puomin välistä ja kehoitin Meeaa ratsastamaan volttia puomien yli eli kääntämään tamma pois esteeltä, mikäli se ei odottanut. Noin 5 minuuttia ja useampi toisto meni siihe että Milla muisti taas että ratsastajaa kuunnellaan. Toisaalta loppuverryttely sujui ongelmitta, eli se oli ihan järkevä taistelu.

Aloitimme hyppäämisen jumppasarjalla, jossa vaadittiin alkuun ponnistuskykyä, kun tulimme ravissa, jolloin ensimmäinen väli oli 2,5 metriä. Pahimmat höyryt saatiin kulutettua tämän sarjan avulla, joten meno alkoi olla aika hallittua ja Meea sai jopa hieman ratsastaa pohkeella eteen. Molemmista suunnista tultiin esteitä ja keskimmäistä pystyä sekä viimeistä okseria nostettiin tamman maksimikorkeuteen asti.

Päätimme ottaa heti radan 80 cm korkeudessa ja kiinnittää sen jälkeen huomiota ongelma kohtiin. Oikeassa laukassa okseri-okserisarja, josta ensin pysty kareva ja sen perään okseri kaareva, okserilta jatketaan pysty okseri suora ja pysty pysty kaareva takaisi alas ja viellä okserisarjalle.
Vaikka hyppyjä tuli paljon ja oikeastaan samoja esteitä kierreltiin, niin silti Milla pysyi skarppina. Meea tosin itse ratsasti hieman huonosti vasemmasta laukasta sarjaan sisään ja sinne tuli tosi kaukaa sisään hyppy ja Milla yrittäämällä yritti venyä myös b-osan yli, mutta räsäytti kuitenkin sekaan. Toistimme viimeisen sarjan, kun saimme sen kasattua. Nyt lähestyminen oli varovainen ja Milla hieman empi, mutta Meea oli hereillä ja tuki tammaansa pohkeella.

Toistimme saman heti perään 90-100cm korkeudessa. Nyt vaadittiin jo hieman vauhtia että päästiin esteiden ylitse ja se mistä Meea ei tiennyt niin ratahenkilökunta nosti viimeistä okseria 105cm korkeuteen ja minä varmistin naisen ratsastamisen huutamalla ”Jalat jalat, tee töitä”, tyyppisesti. Milla hyppäsi upean hypyn sarjalle ja kysyin nostettaisiinko viimeistä okseria viellä ja annetaan sen nauttia, kun hyppäsi niin mielellään. Milla hyppäsi siis valmennuksen loppuun 90 ja 110cm okseri sarjan. Upea ratsukko lähti veillä maastoihin kävelemään ja viilentämään jalkoja vesiesteelle.