|
Post by Telma on Sept 17, 2017 14:23:03 GMT
Tallin omistajattaren seikkailuja voi lukea täältä. Telman päivät ovat hyvin pitkälti sidottuna toimistotöihin ja ratsutuksiin. Nainen kuitenkin tarttuu herkästi luutaan tai haravaan, jos aikaa on edes hetki ylimääräsitä.
Telman ratsastuksessa päivittäin on Tito, Bella, Cara ja Ressu. Mauri ja muut nuoret siirtyvät myös Telmalle kun aloittavat kilpailuihin valmistautumisen. Telma ratsastaa myös muita hevosia aina tarpeen tullen.
|
|
|
Post by Telma on Sept 17, 2017 14:25:32 GMT
"Tavallinen päivä" Taas on todettava ettei aamulla olisi uskonut, että päivästä tulee näinkin pitkä ja vauhdikas. Ensinnäkin Eliaksen eilen julkaisemaan netti-ilmoitukseen alkoi välittömästi tulla yhteyden ottoja niin minulle, kuin myös tallin puhelimeen. Tallin puhelin kun on yleensä käytössä vain ajanvarauksiin ja yksityisiä koskeviin soittoihin. Laura ulkoisti hyvin nopeasti puhelimen Helille, jolla on myös oikeudet päätttä mitä hevosia tallin ovista astelee sisään. No ensimmäiset astelivat ovista sisään jo tasan yhdeksältä aamulla. Kaikkiaan aamupäivän mittaan saapui kaksi 2-vuotiastaponitammaa, yksi 1-vuotiasta orivarsaa ja yksi 2-vuotias orivarsa. Sekä yhdet kappaleet 3v, 4v ja 5v ratsutukseen tulevia hevosia. Ennen päiväheiniä oli jo hevoset jaettu tarhoihin ja ne olivat saaneet tutustua toisiinsa. Tammavarsat pääsivät laumautumaan yhdessä ja joukkoon mahtui viellä tallin oma tamma Bella. Orivarsat jakavat tarhansa yhdessä hoitosedän Pojun kanssa ja 4vuotias suokkitamma asettautui pihattoon ainankin päiviksi. Oritallissa asuva Tarantino tarhailee toistaisesti yksinään ja 5-vuotias lämminverinen Bee liittoutui hyvin tammalaumaan, jotka saavat viellä laiduntaa. Hoitajien mieliksi tämä ei tietenkään ollut viellä tässä, sillä juuri kun heiniä alettiin jakamaan lipi pihaan viellä Pöllökummun viininpunainen hevosrekka. Sissi toi viellä yhden hevosen, nimittäin vanhemman kasvattinsa Titon minulle ratsutukseen. Tästä päivästä ei siis voi tulla huono. Varustimme yhdessä Vilman kanssa Titon ensimmäistä ratsastusta varten. Se sai lainaksi Ressun varusteet, kunnes sille saadaan omat hankittua. Kentällä työskentely oli hyvin mielekästä, kun ori liikkui omalla moottorilla, mutta ei pureutunut koulaimeen kiinni. Myös Jason pääsi testaamaan Titoa ja oli vaikuttunut orin liikkeistä, vaikkei niinkään pitänyt orin satulasta. Kun päivän ratsutukset oli suoritettu, eli tänään vain Tito, Ressu ja tuntikäyttöön suunnattu kirava Masu-ruuna, oli aika pyörähtää suihkussa ja laittautua ihmisen näköiseksi. Kun olin valmis hyppäsin omaan hevosrekkaan yhdessä harjoittelijoiden Vilman ja Hannan kanssa. Suuntna otimme keskustan, josta haimme rehutilauksen, shoppailimme kaikkea yleis hyödyllistä ja Titon varusteet. Käytin tytöt myös ruokakaupassa ja tulihan samalla hankittua omaan jääkaappiin täytettä. Fyysisin osuus oli rekan purkaminen, johon osallistui onneksi myös Manuel ja Jason, sekä loistava apuri avant työkone.
|
|
|
Post by Telma on Jan 8, 2020 14:33:19 GMT
Tiluksien tarkasteluaMukana saralahti ja River Päiväheinät on juuri jaettu ja huomasin Saran juuri kurvaavan pihaan. "Moikka, mitä meinasit tehdä Riverin kanssa. Kun oli silloin puhetta että haluisit katselee maastoja. Mulla olis nyt yks nuori jonka kanssa voisi käydä käppäilee maastossa, niin haluutteko lähteä Riverin kanssa mukaan. Kata on 6v shire-neiti, mutta erittäin varma jalkainen ja selkeäpäinen", sanoin moikatessani tuota iloista vaaleahiuksista yksityisen omistajaa. "Joo olishan se hyvä. Täänään olis muutenkin hyvin rentopäivä joten se käy loistavasti. Mutta ei sitten mitään kaahailua, kun Riverillä ei ole tilsakumia, niin sille tulee helposti kököt", Sara totesi ja lähti välittömästi hakemaan Riveriä sisälle. Hain itse Katan pihatosta ja toin sen talliin laitettevaksi. Hain sille mukavan keskiaikasatulan, koska no sillä on rungoton koulusatula, mutta tykkään enemmän keskiaika satulasta, joka on pehmeä ja saan paremman asennon kun toppaukset ei väännä jalkoja taakse päin. Varustin tamman melkoisella vauhdilla, sillä halusin viedä Saralle testiin hokkeihin kiinnitettävät tilsakumit ja kaviorasvaa. Laura sattui sopivasti paikalle ja lupasi viedä ne Saralle ja auttaa laitossa, mikäli ei itse ole koskaan sellaisia laittanut. Kävin lisäämässä itselleni vähän vaatetta. Vaihdoin siis jalkaani ratsastussaappaat, joissa on lämmin lampaankarva sisus. Saappaat on superlämpöiset vaikken ole niitä vielä hirveästi testaillut, kun ne vasta tälle talvelle saatiin sponsorin kautta. Villainen ratsastushame heijastinnauhoilla ja toppatakki päälle. Laitoin vielä Katalle suitset päähän heijastimilla varustettuna tottakai. Häntään heijastin ja sitten olimme valmiina lähtöön, joten talutin tamma pihalle odottamaan Saraa ja Riveriä. Kiipesin telineeltä tamman kyytiin ja kävelimme yksäritallin oville. Käytävällä River odottelikin korvat hörössä, kun Sara tuli kaapeilta varustautuneena. Kun jengi oli kasassa, niin lähdimme pikku hiljaa kohti "Areenaa", joka on siis toistaiseksi aitaamaton keskiaika ryhmän suosiossa oleva kenttä. River hieman kummasteli kaikkia "hirviöitä" ja kummallisuuksia kentän laidalla. Sain kuitenkin annettua Katan kanssa riittävästi tukea Riverille, niin se suostui kävelemään viikatemiehen ohitse ja kokeilemaan myös kävelyä "liekkien" ali eli naruun on pujotettu punaisia, keltaisia ja oransseja kankaan riekaleita jotka siis heiluu tuulessa. Kävimme myös katselemassa Derby kenttää ja sieltä lähteviä maastoratoja. Otimme pienen välijumpan ja putsasimme yhden banketin lumesta ja otimme siinä muutamia hyppelöitä. Kata oli hyvin iloinen ratsu pienestä pomppimisesta johtuen, joten meinasi olla turhan keveä perä parilla ensimmäisellä kerralla. Lähdin vielä rantaan laittamaan savusaunaan ensimmäisen pesällisen. Jason on tulossa ryhmänsä kanssa illalla saunomaan, joten laitan täyden pesän palamaan, niin hormit lämpeää ja pesäkin lämpiää. Tallilla hevosten purkuun ja sen jälkeen syömään. Sara lähti mukaani syömään abc:lle, joten meillä on hyvin aikaa rupatella Riveristä ja kaikesta muusta.
|
|
|
Post by Telma on Apr 3, 2022 9:01:47 GMT
Aika rientääc: Jasques Toffi Kertookohan jotain yrittäjän kiireestä ja töiden järjestelemättömyydestä, se ettei ehdi edes omaan päiväkirjaan kirjoittaa kuulumisiaan. Ilmankos työntekijätkin ovat olleet hieman hukassa, kun minusta on tallilla näkynyt vain vilahdus, ellen ole sattunut ratsastamaan ja silloinkin aika usein puhunut hf:llä jotain puhelua saman aikaisesti. Maneesin seinällä oleva valkotaulu, jota opettajat käyttää on ollut hyvä myös minun muistilistani kannalta ja sen vuoksi ratsastankin nykyisin lähes aina pikkumaneesissa, jos vaikka tarvii kynää ja paperia niin ei tarvitse rynnätä toiseen maneesiin. Tosiaan hevoset on nyt muutettu uuteen talliin ja arki alkaa pikku hiljaa asettumaan. Silti tämä uusi talli kompleksi aiheuttaa vielä minulle päänvaivaa kaikenlaisilla lisätarkastuksilla ja vakuutusyhtiön kanssa pelailemisen suhteen. Meillä on kyllä hyvät vakuutukset, mutta vakuutusyhtiö arpoi hieman saako meidän konesuoja olla niin läheellä tallia, mutta kun paloeristeet ja sammutusjärjestelmät otettiin huomioon lupa tuli. Jos hoitajilta kysytään heidän työnsä on helpottunut, kaikissa talleissa on lantakourut, jotka kuljettavat likaiset kuivikkeet pois ja kottikärryjä tarvitaan enään oikeastaan vaan ruokintaan ja tavaroiden kuten loimien siirtelyyn. Uusi talliympäristö on saanut myös työntekijät kokeilemaan kaikkea uutta ja kehitettiin mm pyörillä kulkeva jykevä rekki, johon on helppo pujottaa kuivat loimet ja kuljettaa hevosten luokse kuivaushuoneesta. Kaikkea kehittelemisen arvoista, ja joillekin jopa haetaan patenttia. Sen kaiken suunnittelun ja pähkäilyn lisäksi, ehdimme ripeäsi pitämään esimmäisen kurssimme, olen hoitanut toimistoa yksin ja yrittänyt löytää tallillemme jonkun joka hoitaisi kaiken paperi työn. Tämä on niin kutsuttua paperi sotaa ja arkistointia. Pyrin digitalisoimaan mahdollisimman hyvin tallin tarpeet, mutta kaikkea en pysty yksin ja kaikkeen ei ole sopivia työkalujakaan. Lisäksi olen ottanut yksityisiä talliin sisään ja tallissa onkin jo sen verran meininkiä että sinnekin oli saatava vastuu hoitaja, joten lisää työtä eli työntekijöiden hakua. Nyt kuitenkin yksäreitä kaitsee Eeva, joka toi tullessaan ihanan nuoren Ellu-tamman. Lupasin Eevalle mennä auttamaan uuden yksärin ja Ellun laittamisessa samaan tarhaan on hyvä olla hieman apukäsiä jos tulisikin heti riitää. Valeria osoittautui kiltiksi hevoseksi käsitellä. Minuakin se haisteli ihan kiinnostuneena, tokikin taskuni ovat täynnä heppanameja, joista uskalsin Valeriallekin yhden antaa (sen harjapussissa oli samoja nameja, joita minä tykkään käyttää koulutuksessa). Laitoin kalliille koulutammalle varmuuden vuoksi hyvin suojaavat suojat ja bootsit joka jalkaan ihan jo vakuutustenkin vuoksi, mutta lähinnä rauhoitellakseni Eevaa. Eeva itse oli juoksuttanut Ellun hieman hikeen ja nyt paketoi tammansa. Molemmille laitoimme hieman paksummat loimet päälle pehmukkeeksi. Talutin Valerian ensimmäisenä isohkoon hieman kauempana olevaan hiekkatarhaan, valitsimme ison hiekkatarhan parille, jonka kylläkin olimme rajanneet hallitummaksi tilaksi alkuun ettei ihan hikeen juoksisivat. Tammat katselivat toisiaan ja haistelivat narussa ihan nätisti. Eevalla ja minulla oli molemmilla juoksutusraipat ja narut apuna erottamaan tammat, mikäli jonkinlainen "kissatappelu" sattuisi tammojen mieleen. Perinteistä vinkumista ja ympäriinsä hölkkäilyä kesti vajaa 15 minuuttia, jonka jälkeen tammat rauhottuivat ja yrittivät rapsutella. Kuorimme paksummat loimet pois ja alle jäi sadeloimet ja talliloimet, mutta nyt oli mahdollisuus päästä rapsuttamaan uutta kaveria kaulalta ja vähän loimienkin alta. Valeria kyllästyi nopeammin, mutta ei ollut liian raju ilmoittamaan salongin sulkemisesta. Tammat käyskentelivät ja välillä ottivat pieiä spurtteja, joten vapautimme ne koko tarhaan. Valerian mieleen tuntui olevan iso tarha enemmän kuin varsinaisesti se kaveri. Ellu ei nimittän ihan tajunnut kun kaveri lähtikin isoon tarhaan spurttaamaan ja pukittelemaan, mutta liittyi kyllä hieman jälkijunassa mukaan. Tammojen ilakointi kesti noin 10 minuuttia ja sisälsi paljon piehtarointia, laukkaamista, töräyttelyjä ja valtavan ilmavia pukkeja. Valeria esitteli myös korkeaa raviaan, mutta tammat kuitenkin asettuivat kun Eeva haki niille pari säkillistä heinää ja ripotteli pienempiin kasoihin. Tarhassa on tilaa muillekin tammoille ja ehkä ruunille, riippuen mitä kaverit hyväksyvät. Toistaiseksi kumpikaan ei antanut kenkää tai hammasta vahingoittaakseen. Ellu alistui suoraan vanhemman kokeneen tamman edessä. Olimme molemmat tyytyväisiä ja päädyin soittamaan Sirjalle. Onneksi nainen työskentelee oman mielen mukaan omalla aikataululla. Eli toisin sanoen aika ihanteellisesti. Täytyykin jutella naisen kanssa meidän nettisivuista ja mainontamisesta. Esimerkiksi tapahtuma mainokset kaipaavat ammattilaisen viilaamista.
|
|